Koulutuksen tulevaisuuden suunta päätetään kunnissa

Kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta elämme erittäin mielenkiintoista aikaa. Hallitus valmistelee jälleen maakunta- ja soteuudistusta, joiden mahdollisesti toteutuessa kuntien tehtävät muuttuvat. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden päätöksenteko siirtyy maakuntatasolle, kuntien suurimmaksi päätöksentekokokonaisuudeksi siirtyy koulutuksen järjestäminen.

Kuntien tilanne on koulutuksen näkökulmasta hyvin erilainen. Pienemmillä paikkakunnilla pähkäillään kuumeisesti kouluverkon rakennetta ja katsotaan ikäluokkien kokoja pitkällä aikavälillä, jotta koulutusta pystytään järjestämään jatkossakin jossakin muodossa. Matsit kyläkoulujen lakkauttamisista jatkuvat tulevaisuudessakin. Isommissa kaupungeissa, kuten Tampereella, tilanne on taas lähes päinvastainen; kaupunki kasvaa jatkuvasti, lapsia syntyy ja opiskelijoita tulee vuosittain lisää. Laadukas koulutustarjonta voikin toimia kaupungin vetovoimatekijänä.


Hallituksen päätöksenteko vaikuttaa myös kuntien koulutuspolitiikkaan. Tulevan syksyn tärkein tehtävä on varmistaa toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden sekä oppivelvollisuuden pidentämisen käytännön toteutuksen onnistuminen kunnissa. On selvää, että uudistus tulee tuomaan kunnille lisämenoja, ja meillä kokoomuslaisilla onkin tärkeä tehtävä talouden vartijoina. Toisaalta taas meidän tulee huolehtia, että opetuksen laatu pysyy korkealla, sillä koulutus toimii yhtenä välineenä työllistymisen.


Meidän tulee muistaa, että koulutukseen panostaminen on panostamista tulevaisuuteen. Koulutuksen avulla saadaan hyvinvoivia kuntalaisia ja ennaltaehkäistään esimerkiksi syrjäytymistä. Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten koulutuksesta päätetään kunnallisessa päätöksenteossa. Kokoomuslainen ajatusmaailma pystyy näkemään ihmisen yksilönä, jolla on erilaisia tarpeita ja kykyjä. Ei lähdetä mukaan vasemmistolaiseen tasapäistämisen linjaan, vaan tarjotaan tukea sitä eniten tarvitseville, jotta jokainen voi yltää omaan parhaaseen suoritukseensa.


Moni meistä nuorista on koulutuksen asiantuntija. Osalla on tuoreessa muistissa ammattikoulu- tai lukiovuodet, osa taas saattaa olla jo perheellisiä, jolloin ajankohtaiset kokemukset koulutuksesta karttuvat lapsen varhaiskasvatuksesta. Tämä kokemus on arvokasta keskustelussa, jossa muiden päättäjien koulukokemukset ovat kaukaisia. Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ja niin myös koulumaailmakin.
Lopuksi nostan vielä 100 kuntatekoa –ohjelmasta muutaman tärkeän noston, joita jokainen voi ajaa omissa kampanjoissaan.

  1. Varhaiskasvatuksen on oltava saavutettavaa ja perheiden tarpeisiin vastaavaa. Varhaiskasvatuksen on tuettava erilaisia perheitä.
  2. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet on tuotava jokaisen lapsen saataville varhaiskasvatuksesta lähtien.
  3. Oppilaiden on saatava tarvittaessa pienryhmämuotoista opetusta ja henkilökohtaista tukea.
  4. Lukioiden on panostettava keskinäiseen yhteistyöhön laadukkaan kurssitarjonnan varmistamiseksi. Tarvittaessa lukioita on yhdistettävä. Panostukset on laitettava mieluummin koulutuksen sisältöihin kuin seiniin.

Kirjoitus on osa Kokoomusnuorten sata kuntatekoa -ohjelmaan liittyvää blogisarjaa. Kirjoittajat ovat Kokoomusnuorten kuntavaaliehdokkaita.

Kirjoittaja:

Leino Ida

Ida Leino

27 v. kasvatustieteiden kandidaatti

Tampere, Kaakinmaa

Olen Ida Leino, 27-vuotias, kasvatustieteiden kandidaatti ja kokoomuksen kuntavaaliehdokas Tampereella.

Vieritä ylös