Käännetään suunta -lasketaan kuntaveroa!

Miltä kuulostaisi arki, jossa jokainen kuntalainen saisikin vuosittain yli tuhat euroa nykyistä enemmän käteen? Moni luulee, että tämänkaltaisten summien kohdalla kyse olisi päätöksestä, joka täytyy tehdä eduskunnassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Edellä mainittu summa on itse asiassa ollut aiemmin todellisuutta. Kyse on kuntaverosta, josta päätetään jokaisen kunnan ja kaupungin ylimmässä päättävässä elimessä eli valtuustossa. 

Hyvä esimerkki on oma kotikaupunkini Hämeenlinna, jossa on suureksi kaupungiksi poikkeuksellisen korkea veroprosentti. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Veronmaksajain keskusliiton tiedoista selviää, että vielä vuonna 1980 Hämeenlinnan kunnallisveroprosentti oli vaivaiset 16,0 prosenttia. Veroja ei korotettu kertaakaan 11 vuoteen, ja lamavuonnakin 1991 kunnallisveroprosenttia nostettiin vain 16,5 prosenttiin. 2000-luvulle tultaessa kunnallisvero oli 17,5 prosenttia.

Suurimmat kertaluonteiset korotukset kuntaveroon tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Tuolloin Hämeenlinnan veroprosenttia nostettiin kerralla 18,0 prosentista 19,0 prosenttiin. Vain kaksi vuotta myöhemmin veroja nostettiin jälleen.

Vuonna 2021 Hämeenlinnan kunnallisveroprosentti oli jo 21,0 prosenttia. Tämä on peräti viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 1980 ja kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009. Keskituloinen, noin 6500 euroa kuukaudessa tienaavan perheen vanhemmat maksavat kuntaveroa vuodessa yhteensä yli 2300 euroa enemmän kuin vuonna 2009 ja peräti 3900 euroa enemmän kuin vuonna 1980. 

Eikä ajatus täysin menneisyydestä ole. Ero helsinkiläisen ja hämeenlinnalaisen työssäkäyvän pariskunnan kunnallisverojen välillä oli vuonna 2021 niin ikään lähes 2300 euroa. Suurin ero maakuntakeskusten välillä löytyy Mikkelistä, jossa ero Helsinkiin on yli 2900 euroa.

Viime vuonna kaikkien aikojen huippu  

Hämeenlinna on valitettavasti vain yksi esimerkki pitkään jatkuneesta kehityksestä. Kunnallisveroaste on ollut valtakunnallisesti jo kaksi vuosikymmentä jyrkän nouseva, ja pelkästään tämän vuoden alussa kunnallisvero kiristyi 39 kunnassa. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi tänä vuonna kaikkien aikojen huippuunsa ja rikkoi ensimmäistä kertaa 20 prosentin rajan. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti onkin tänä vuonna jo 20,02 prosenttia.

Näin ei voi jatkua. Kunnissa on päästävä eroon ajattelusta, jonka mukaan veronkorotuksista pidättäytyminen tai verojen laskeminen olisi jonkin sortin ”anarkiaa” tai ”pölhöpopulismia”, kuten eräs keskustalainen kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnassakin on väittänyt. On valitettava fakta, että huonossa taloustilanteessa poliittisella vasemmistolla ainoa ja ensisijainen ratkaisu taloustilanteen parantamiseen on nostaa veroja. Näin kaupunki saa tilkettä tuloihinsa hetkeksi eikä ikävältä tuntuvia nipistyksiä tarvitse tehdä. Tällä menokehityksellä lohtu on kuitenkin laiha. 

Todennäköisesti jo ensi vuonna löydämme itsemme tilanteesta, jossa kaupungin päättäjien kyvyttömyys ajaa poliitikkojen kädet taas veronmaksajien taskuun ja kukkaroille. Todellisuudessa veroprosentin ennallaan pitämisen puolesta äänestäneet eivät ole niitä, jotka leikkaavat. Leikkaajia ovat ne, jotka kauhovat kaupungin kassaan työssäkäyvien ihmisten selkänahasta lisää budjetin tilkettä veronkorotusten avulla. 

Kevään kuntavaaleissa valtuustoihin kannattaakin äänestää ihmistä, joka ei sorru muun muassa viime kesänä valtakunnanpolitiikasta tuttuun lausahdukseen: ”muutama euro, kymmenen euroa, viisi senttiä. ”Kyllä työssäkäyvillä suomalaisilla on varaa”.

Me kokoomuksessa perustamme arvomme näkemykselle, jonka mukaan ihmisen tulee saada pitää omalla työllään keräämistä rahoista mahdollisimman iso osa itse. Kaupungin menot on suhteutettava tuloihin niin, että yli varojen ei eletä. Resepti on yllättävän yksinkertainen: karsitaan hallintoa, puretaan sääntelyä ja luovutaan kaikesta sellaisesta, joka ei kuulu kunnan ydintehtäviin. 

Jokaisessa kunnassa tuleekin ottaa tavoitteeksi, että kuntaveroa lasketaan ja ihmisille jää aidosti enemmän rahaa käteen itse tienaamistaan rahoista. Sillä, kyllä: verorahat ovat ihmisten rahoja.

Laskelmat: 

[1] Veronmaksajain keskusliitto, Hämeenlinnan veroprosentin kehitys vuosina 1980-2012

[2]  Kuntien verot 2021 – missä maksat eniten, Janne Kalluinen, 2021 s. 36 (https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/selvitykset/verotietoa89_netti.pdf)

Kirjoittaja:

Hyvärinen Elisa

Hyvärinen Elisa

22 v. Oikeustieteiden ylioppilas, toimittaja

Hämeenlinna, Iittala

0504935588

Olen 22-vuotias oikeustieteiden ylioppilas ja toimittaja Hämeenlinnan Iittalasta. Minulle politiikassa kantavia arvoja ovat laki, järjestys, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Haluan olla varmistamassa, että nämä arvot kantavat ja näkyvät Hämeenlinnan arjessa jatkossakin.

Vieritä ylös