Liikunnasta on tehtävä hyvinvointityön perusta

Jalkapallo on Suomen suosituin urheilulaji. Sitä harrastaa lähes 400 000 eri ikäistä suomalaista. Joillekin syy harrastaa on halu menestyä, halu päästä kilpailemaan. Toiset nauttivat urheilun tuomasta hyvänolon tunteesta ja jotkut haluavat kehittää itseään ja tutustua uusiin ihmisiin. Syitä urheilulle on monia, mutta urheilun vaikutukset niin yksilöön kuin yhteiskuntaankin ovat merkittäviä. Urheilun avulla ihmiset voivat paremmin, jolloin muun muassa terveydenhuollon kustannukset ovat alhaisemmat ja ihmisten yleinen hyvinvointi on parempi. 

Liikkumisen puute aiheuttaa valtiolle suuria kustannuksia, minkä vuoksi on tärkeää, että ihmisten mahdollisuutta liikkua edistetään. Kaikkein tärkeintä on varmistaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa vanhempien tulotasosta riippumatta. Liikkuminen voi parhaassa tapauksessa parantaa epävakaassa perheessä elävän lapsen mahdollisuuksia tulevaisuuteen lapsen saadessa harrastaa mielekästä liikuntaa.

Liikunta vapauttaa aivoissa dopamiinia, eli välittäjäainetta, joka lisää kehossa mielihyvän tunnetta. Dopamiinin avulla stressiin myös reagoidaan lievemmin, joten yleisesti sanottakoon, että liikunta lisää mielihyvää ja vähentää stressiä. Dopamiinin lisäksi liikunta lisää noradrenaliinia ja serotoniinia, joiden eritystä myös esimerkiksi masennuslääkkeet edistävät. Liikunta voi siis parhaassa tapauksessa parantaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia mielihyvän avulla. Tutkimusten mukaan liikkuminen myös vähentää muistisairauksien syntyä ja aikuisiällä liikunta hidastaa kognitiivisten toimintojen heikkenemistä, jolloin ihmisen ajattelu ja ongelmanratkaisukyvyt säilyvät korkealla tasolla yhä pidempään.

Merkittävin taho, joka edistää liikkumista on urheiluseurat. Espoossa toimii yli 300 urheiluseuraa, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa noin 90 eri lajia aina harrastelijoista kilpaurheilijoihin. Koronan seurauksena harrastusryhmiä ei järjestetä, jolloin harrastusmaksujen vähäisyyden vuoksi urheiluseurat joutuvat ahtaalle. Niiden tukeminen on nyt entistä tärkeämpää. Kun koronarajoitukset sallivat ryhmissä harrastamisen, on tärkeää, että urheiluseuroilla on mahdollisuus tarjota palveluita entiseen tapaan. Näin ihmisten hyvinvointi saadaan tehokkaimmin nostettua entiselleen ja myöhemmässä vaiheessa liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset eivät nouse mahdottomiksi.

Urheiluseurojen toiminnassa tulee huomioida kaikki liikkujat. Tavallisten harrastajaryhmien lisäksi tulee kannustaa urheiluseuroja järjestämään harrasteryhmiä myös esimerkiksi ikäihmisille. Vanhuudessa liikkuminen edistää hyvää vanhuutta ja vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä. Urheiluseuroja tulee myös kannustaa integroimaan vammaiset liikkujat osaksi ryhmiä. Valtarakenteiden vuoksi vammaiset jäävät helposti yhteiskunnassa sivustakatsojiksi. Vammaisten liikuntaharrastusten turvaaminen on yksi keino vähentää vammaisten syrjäytymistä. Liikuntaharrastukset usein parantavat vammaisen henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi vammaisen henkilön työllistymiseen.

Kaikki liikkuminen ei voi, eikä sen tarvitse, tapahtua urheiluseuroissa. Työssäkäyvälle ihmiselle voi tuntua raskaalta lähteä pitkän työpäivän jälkeen kuntosalille tai zumba-tunnille, jolloin liikunta, joka tapahtuu helposti kodin lähellä, on merkittävä stressin lieventäjä. Lähiliikuntapaikat, kuten ulkokuntosalit tai hiihtoladut, tulee olla jokaisen liikkujan lähellä helposti saatavilla. Espoossa lähiliikuntapaikkoja on runsaasti, mutta niiden kuntoa tulee ylläpitää ja määrää lisätä myös alueille, joissa niitä ei vielä ole. Myös pyöräteitä ja lenkkipolkuja tulee kunnostaa, jotta matalan kynnyksen liikkuminen saadaan lisääntymään.

Liikunta on merkittävin tapa lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Raskaan arjen keskelle tulee lisätä mahdollisuuksia liikkua matalalla kynnyksellä sekä tukea urheiluseurojen järjestelmällisempää liikunnan lisäämistä. Kunnan tiloja tulee vapauttaa liikunnan harrastajien laajempaan käyttöön ja lapsille tulee taata mielekäs liikuntaharrastus. Liikunta lisää kuntalaisten hyvinvointia ja parantaa siksi myös kunnan hyvinvointia taloudellisesti. Liikunta on yksi juoksuaskel matkalla kohti hyvinvoivia kuntia!

Kirjoitus on osa Kokoomusnuorten sata kuntatekoa -ohjelmaan liittyvää blogisarjaa. Kirjoittajat ovat Kokoomusnuorten kuntavaaliehdokkaita.

65. Liikunnasta on tehtävä hyvinvointityön perusta. Tämä on erityisen tärkeää nuorten kohdalla. Varhaisessa iässä aloitettu liikunta lisää hyvinvointia koko eliniän ajan.

Laitinen Viivi
154

Viivi Laitinen

25 v. Lääkäri

Kaarina

Olen tänä keväänä valmistunut lääkäri, jonka kiinnostus politiikkaan kumpuaa halusta tehdä terveempi tulevaisuus. Sama halu ajoi minut lääketieteen pariin ja kehittämään osaamistani myös ihmistieteiden ja yhteiskunnallisten asioiden saralla. Päätöksenteon tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Talouden ja ympäristöasioiden ollessa kestävällä pohjalla, taataan myös tulevien sukupolvien edellytykset terveelliselle elämälle. Mahdollistetaan kaikille monipuoliset sosiaaliset suhteet ja liikunta, sillä ne ovat iästä riippumatta tärkeimpiä terveyttä ylläpitäviä tekijöitä.

Vieritä ylös