Eläminen edullisemmaksi

Jaakko Haataja

Haataja Jaakko
262

Jaakko Haataja

19 v. ylioppilas

Helsinki, Vartioharju

Olen Jaakko Haataja, 19-vuotias kokoomusnuori Helsingin Vartioharjusta. Koulutukseni on ylioppilas, ja suoritin lukion Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalla. Syksyllä alan opiskella taloustiedettä Helsingin yliopistossa. Olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon kokoomuksen listalla, koska haluan, että Helsingin asukkailla on nykyistä suurempi valinnanvapaus omaan elämäänsä liittyvissä asioissa.

Jaakko

Olen ajatusmaailmaltani klassinen liberaali ja valitsin kokoomuksen, koska se ajaa eduskuntapuolueista eniten liberaaleja arvoja ja ihmisten valinnanvapautta. Ne ovatkin hyvin esillä varsinkin kokoomusnuorten tavoiteohjelmassa, ja siksi liityin kokoomusnuoriin 15-vuotiaana eli heti, kun se oli mahdollista. Pidän siis tärkeimpänä poliittisena päämääränä vapautta, ja pyrin analysoimaan faktojen pohjalta, millaiset ratkaisut auttavat parhaiten tämän päämäärän toteuttamisessa. 

Kaupunkipolitiikankin pitäisi perustua siihen, että keskusjohtoisen suunnittelun sijaan ihmiset saisivat enemmän valinnanvapautta omaan elämäänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmisille täytyy jäädä enemmän rahaa käyttöönsä ja sääntelyä pitää purkaa. Erilaisia lupia pitää saada helpommin, eikä kunnan pitäisi lähtökohtaisesti estää yksityisellä rahalla rahoitettua toimintaa. Someissani on käynnissä 80 esitystä Helsinkiin -sarja, jossa esittelen konkreettisia tavoitteita, joita ajaisin kaupunginvaltuustossa. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta esityksiä yhdistää pyrkimys vapaampaan tai toimivampaan Helsinkiin.

Suoritettuani ylioppilastutkinnon vuonna 2020 aloitin varusmiespalveluksen heinäkuussa Rannikkoprikaatissa, ja kotiuduin Rannikkolaivastosta matruusina maaliskuussa 2021. Teen satunnaisesti ohjelmistojen testaus- ja käännöstöitä sekä purjehdusvalmentajan ja kilpailupäällikön töitä. Vapaa-ajallani purjehdin E-jollaa kansainvälisellä tasolla, ja olen Suomen E-jolla-liiton hallituksen purjehtijajäsen. Teen myös vapaaehtoistyötä tuomaroimalla purjehduskilpailuja. Pidän myös pyöräilystä sekä murtomaahiihdosta. En kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja olen negatiivinen ateisti.

Enemmän rahaa asukkaiden käyttöön

Jotta helsinkiläisten valinnanvapaus voisi aidosti toteutua, asukkaiden käyttöön pitää jäädä nykyistä enemmän rahaa. Siksi on tärkeää keventää verotusta ja alentaa elinkustannuksia. Kaupunkiin on rakennettava lisää, jotta asuntojen vuokrat laskisivat ja sitä kautta etenkin pienituloisille jäisi enemmän rahaa käyttöön. On rakennettava kokonaan uusille alueille, kuten Östersundomiin, ja on rakennettava korkealle ja tiiviisti. Myös turhasta sääntelystä, kuten asuntojen koon sääntelystä, on luovuttava.

Jotta verotusta voidaan alentaa heikentämättä palveluja, pitää uusiin infrahankkeisiin suhtautua kriittisesti. Hankkeiden hintaa pitää aina verrata hankkeesta saatavaan hyötyyn, ja lisäksi hanke pitää toteuttaa vain, jos se ei toteutuisi yksityisellä rahalla. Kruunusillat on esimerkki hankkeesta, joka on hyötyihin nähden aivan liian kallis, ja ajaisinkin kaupunginvaltuustossa hankkeen perumista.

Toinen keskeinen keino saada kunnan menoja pienennettyä on universalismista luopuminen. Tämä tarkoittaa, että kaupungin pitää kohdentaa palveluja nykyistä paremmin vain pienituloisille kaikkien kaupunkilaisten tai kokonaisen ikäryhmän sijaan. Helsingin ei pidä alkaa tarjota uusia kaikille maksuttomia palveluja vaan päinvastoin ottaa käyttöön uusia palvelumaksuja muille kuin pienituloisille. Näin saatu raha pitää käyttää pääosin veronalennuksiin.

Paremmat peruspalvelut

Helsingin pitää panostaa nykyistä enemmän koulutukseen, jotta kaikilla olisi asuinpaikasta riippumatta oikeus hyvään koulutukseen. Lukuaineita pitäisi opettaa Helsingin kaikissa peruskouluissa valtakunnallista minimimäärää enemmän. Myös valinnaisuutta pitäisi lisätä ja digitaalisuuteen panostaa nykyistä enemmän. Oppilashuoltoon pitää myös panostaa nykyistä enemmän, ja koulujen etäopetuksesta on päästävä eroon heti, kun se on mahdollista. Oppivelvollisuuden pidentyessä Helsingin toisen asteen oppilaitokset muuttuvat ilmaisten koulumatkojen myötä houkuttelevammiksi myös muualta tuleville. Siksi toisen asteen opiskelupaikkoja pitää lisätä, jotta helsinkiläiset pääsevät jatkossakin kouluun Helsinkiin.

Sosiaalipalveluiden rahoitusta pitää lisätä. Terveydenhuollon palveluista taas pitää tehdä parempia ja kohdentaa niitä heille, jotka eivät pystyisi itse maksamaan hyviä palveluja. Myös tässä universalismista luopuminen on tärkeää, jotta laadukkaiden palveluiden järjestäminen niitä tarvitseville olisi tulevaisuudessa mahdollista. Sote-palvelut pitäisi tuottaa pääosin palvelusetelimallilla, ja palvelusetelin arvo voisi olla käänteisesti verrannollinen henkilön tulohin. Palveluseteli mahdollistaisi palveluntuottajien välisen kilpailun, mikä parantaisi palveluiden laatua.

Sujuvampi liikenne

Helsingin sisääntuloväylien bulevardisointi on huono kehityssuunta, jossa kaikki liikkumismuodot häviävät. Bulevardisointi on kallista ja ruuhkauttaa liikennettä ja siten itse asiassa lisää päästöjä. Pyöräilijätkin joutuvat kaupunkibulevardilla toistuvasti pysähtymään liikennevaloihin ja bussit korvataan hitaammilla raitiovaunuilla. Bulevardisoinnin sijaan liikennesuunnittelussa pitäisi suosia eritasoliittymiä. Eritasoliittymät mahdollistavat sujuvamman auto- ja pyöräliikenteen sekä parantavat liikenneturvallisuutta.

Tarkoituksellisen liikenneruuhkien aiheuttamisen sijaan ruuhkia pitäisi pyrkiä vähentämään. Tähän yksi keino voisi olla ruuhkamaksujen asettaminen ruuhkaisille tieosuuksille. Maksut pitäisi kuitenkin kohdentaa niin, että ne olisivat voimassa vain sellaisilla tieosuuksilla ja sellaisina aikoina, joilla keskimäärin on ruuhkaa. Näin ne kannustaisivat ihmisiä muuttamaan matkansa ajankohtaa, valitsemaan vähemmän ruuhkaisen reitin tai käyttämään muita liikkumismuotoja. Ruuhkamaksuista ei kuitenkaan saa tulla yleisiä tiemaksuja, ja niistä kerätyt tulot pitäisi suunnata ruuhkien vähentämiseen esimerkiksi rakentamalla uusia eritasoliittymiä.

Julkisessa liikenteessä pitäisi suosia busseja raitiovaunujen sijaan. Bussilinjoja voi helpommin siirtää kysynnän mukaan, koska ne eivät vaadi yhtä suuria investointeja infraan kuin raitiovaunut. Lisäksi ne ovat raitiovaunuja nopeampia. Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi siirtymällä sähköbusseihin. Myös pyöräilyä pitäää kehittää, ja siinä tärkein keino olisi talvikunnossapidon kehittäminen niin, että pyöräilijä voi lähtiessään luottaa siihen, että ainakin pääreitit on aurattu.

LIITY KOKOOMUSNUORIIN!

Tule mukaan päättämään, miltä Suomi näyttää huomenna. Haluamme olla rakentamassa kannustavaa, välittävää ja jokaista yksilöä kunnioittavaa yhteiskuntaa.

Liity Kokoomusnuoriin!

Vieritä ylös